s Mammalaiffii: Elämäntapamuutos vko 18: tulokset ja fiilikset

maanantai 18. toukokuuta 2015

Elämäntapamuutos vko 18: tulokset ja fiilikset

Kesä tulee ja mun elämäntapamuutos on ilmiselvästi alkanut kokemaan kompastuskiviä oikein urakalla ja myös repsahduksia tulee vähän väliä... Huoh... Missä mun itsekuri on? Onks kukaan nähnyt? Jos oot, niin voisitko sanoo sille, et tulis takaisin. Mulla on ikävä sitä pientä "tuuliviiriä"!


Vko 18 tulokset

+- 0 kg (yht. - 10,7 kg)


 

Opettele sanomaan ei! Omien rajojen luominen...

 
Tuntuuko, että sinulla on koko ajan vähän "pallo hukassa" ja et pääse painonpudotuspäämääriisi? Herkkuja tulee oikealta ja vasemmalta, mieli sanoo NAM ja järki EI! Kuka nyt ihanasta makunautinnosta raskaan päivän jälkeen kieltäytyisi – vai?

Jotain rajaa 

 
Taas yksi lasten sairasviikko takana, lasten kiukuttelut, oman kropan toimimattomuus (raskauden jälkeiset vaikeudet), muistivaikeudet (nekin todennäköisesti vielä raskauksien takia) ja tyttöjen kanssa lääkärissä juokseminen ja täten kitarisaleikkausaikojen tilaaminen molemmille. Ja vielä tämän viikon työt... Paperisotaa monen paikan kanssa, työhakemuksien tekoa ja esikoisen ensimmäinen puheterapeuttikäynti. Aika tyypillinen arjen kuvaus meikäläiselle lähiaikoina. Mahtaako monella naisella olla samanlaista?
 
Mihin kuuluu vetää raja ja koska voi sanoa ei? Usein ”ei” on omassa päässämme hankalan ja ylpeän ihmisen tapa reagoida asioihin. Kukaan muu ei kuitenkaan minun puolestani luo rajoja elämälleni.
 
Joten mun on oikeasti opittava sanomaan herkuille EI!! Ei kiitos, en ota suklaabrownieta... Ei kiitos, en ota jäätelöä... Ei kiitos, en syö leipää...
 

Tee puhdistuskuuri ruokapäiväkirjallesi

 
Oman ruokapäiväkirjan detox on hyvä tapa miettiä rajoja. Mitä jos puhdistaisin asia kerrallaan ruokapäiväkirjani herkuista, vaikka kuukaudeksi ja sen jälkeen lisäisin sinne vain ja ainoastaan sen yhden pienen keksin, jota oikeasti kaipaan ja haluan sukulaiskaffetuksilla ottaa. Siitä saan energiaa ja iloa. Suuresta määrästä herkkuja saan pahaa oloa ja surua. 
 
Voin jakaa muutokseni niihin, jotka on pakko tehdä, ja niihin, joita oikeasti haluan tehdä, ja ihan kaiken muun voinkin sitten unohtaa. Niillä ei ole merkitystä. Jos ajattelen, että teen tämän vain kokeena tai kuurina, en aseta itseäsi liian suuren muutoksen alle. Enhän? Kun teen noin tarpeeksi usein, ehkä siitä tuleekin tapa?
 

Käytä fiilistä reilusti apurinasi

 
Luotan omaan sisäiseen ääneen –fiiliksiini. Jos jokin asia ei tunnu hyvältä, uskallan siitä useimmiten kieltäytyä tai ainakin niin pitäisi uskaltaa. Aina ei tarvitse olla kiltti tyttö, mutta painonpudotuksessa se pahis pitää päästää valloilleen oikeissa kohdissa, jottei siitä koidu turhan paljon haittaa. Tämä on ollut itselleni se kaikkein vaikein asia. Sitä ajattelee myös helposti, että hyvä tilaisuus menee ohi, jos ei sano kaikkeen kyllä. Tarvitsisi oppia luottamaan, että jotain muuta, vielä parempaa tulee tilalle.
 

6 lupausta itselleni:

1. Kukaan muu ei luo rajojani
2. Vain minä tiedän, mikä on minulle parasta
3. Olemme aina yksilöitä
4. En koskaan vähättele fiilisten merkitystä
5. Olen itse vastuussa omasta ajankäytöstäni
6. Huolehtimalla itsestäni olen hyvä tyyppi myös kanssaihmisille


Osaatko sinä sanoa EI?



#elämäntapamuutos #laihduttaminen #painonpudotus #weightwatchers #loosingweight #lifechange #discipline #itsekuri

5 kommenttia:

  1. Se on itselleni myös tooooodella vaikeaa. Sen takia tää paino ei lähe oikeen putoomaan. Ja mulle tullee niitä hiilariahmimisia. Oon varalta pitäny 70% tummaa suklaata kaapissa ja joskus kahvin kanssa sitä syöny palan taikka 2. sillä häviää suurrimmat sokerihimot :)
    Voimia jaksaa sanoa EI!! Se on käsittämättömän vaikea sana sanoa taikka sisäistää,tiedetään niiiiin hyvin :/
    Ja mikä mulla myös auttaa on liikunta. Kerran päivässä ku saan hikireenin tehtyä niin se tuo motivaatiota eikä haluta sitten mittään ylimääräistä laittaa suuhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :/ Pitäis ehtiä ja jaksaa harrastaa enemmän liikuntaa, ehkä se vähän auttaisi.

      Mulle tumma suklaa ei oikein toimi, kun se maistuu toooodella pahalle mun suussa :/ Mieluummin syön vaikka porkkanan. Se on makea :)

      Kiitos tsempeistä 👍 :)

      Poista
    2. Jahas... Blogger ei näköjään osaa tehdä tsemppipeukkua... Sellainen tossa kysymysmerkkien kohdalla kumminkin tulisi olla ;)

      Poista
  2. Tsemppiä paljon!! Toi liikunta on itselleni sellanen tsemppari herkuista kieltäytymiseen! Vaikka mulla paino onkin pudonnu raskauksien jälkeen hyvin, liiankin hyvin nyt viimeisellä kerralla, niin en siltikään saa herkkuja mättää niin paljon kun mieli tekisi, kyllä sen huomaa painossa heti.. ja ennenkaikkea olossa! Hyh.. Tänäänkin vetäsin puol pussia sipsejä ajellessani taas jälleen sairaalalta kotiin päin. Lisää aiheesta blogissani... Jep, olen myös lohtusyöjä. Hyi että mikä olo! Olinpa taas niin fiksu! Kohta saapuu mies kotiin töistä, olisi aikaa siis lähteä lenkille... yleensä se on aivan huippuhetki kun vetäsen lenkkarit jalkaan ja astun ovesta ulos YKSIN, mutta herkuttelun jälkeen se ei enää niinkään houkuttele. Taidan kuitenkin sen tehdä, koska tiedän sen jälkeen olevan parempi olo! Vihdoin olen taas saanu itseäni niskasta kiinni ja ruvennu jumppaamaan kotona, kunnon hikitreenin jälkeen maistuu hedelmät aiiika paljon paremmiltä kuin herkut ;) ei siis tahdo pilata hyvää treeniä herkuilla..

    Toivon hartaasti, että teillä olisi sairastelut sairasteltu nyt ja saisit taas hurrrjasti lisää motivaatiota elämäntaparemonttiin!! :) Eikö olisikin ihanaa päästä viikon päästä tänne kehumaan, miten hienosti olet onnistunut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä Minski <3 Kyllä taas sain voimaa teiltä, sekä sulta että maalaismammalta! Aivan loistavaa =)

      Täytyykin ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa treenivaihde päälle, joko alkais helpottamaan tunnontuskat ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi =)